Olen avioitumassa Vakituisen Elämänsulostuttajani kanssa, joten lapseni saavat tavallaan isäpuolen tai puoli-isän; heijastus tavastamme kutsua puoliäitiämme. Isäni avioituessa olimme epätietoisia miksi kutsuisimme isäni uutta vaimoa. Päädyttyämme puoliäitiin, olemme kaikki olleet tyytyväisä.
Lapsillani on isänsä puolella ja toinen puolivanhempi menossa. Ovat asuneet yhdessä jo ainakin kaksi vuotta, taitaa jo olla kolme. Vieläkään lapset eivät pidä heidän asuntoaan "toisena kotina" niin kuin aikoinaan isänsä asuntoa.
Nuorempani tokaisi minulle yhtenä päivänä, että hän ei hyväksy sitä että tänne muuttaa hänelle vieras ihminen. Muuten avioliittoni ei kuulu hänelle. Hän ei vain halua, että tänne tulee joku uusi aikuinen ja hän joutu sopeutumaaan uusiin sääntöihin.
No, asumme toistaiseksi eri paikkakunnilla, joten tilanne ei muodostune kestämättömäksi nuorimmaiselleni. Ja kumppanillani ei ole suurta tahtoa muokata perhe-elämäämme. Aikoinaan neljän lapsen yksinhuoltajana ollessaan varmaankin viisautta karttunut ja hän osaa antaa lapsille aikaa muutoksiin. Otsikko lainattu samannimisestä artikkelista.
Kommentit