Jo kauan aikaa jokin on tökkinyt genoveevaa villityksessä rakentaa joka niemeen notkoon ja saarelmaan leikkipuisto. Ihmiset ostavat ok- talotontin huitsinnevadasta, ja hetken päästä sinne pykätään leikkipuisto, hinta 30 000 - 60 000 e / kpl. Meidän kunnassa kallein on ollut 200 000.

Mihin lapset niitä tarvitsevat?  Vai äiditkö niitä tarvitsevat?

Jos lapsi on tarhassa päivän, missä välissä vanhemmat ehtivät leikkipuistoon lapsen kanssa? Kuka laittaa ruuan, tiskaa, siivoaa, käy kaupassa, hoitaa loput muksut ja pyykin, autonpesun ja sen semmoisen?

Jos äiti ja lapsi ovat kotona, sen paremmoin ymmärtää, mutta kun valtaosa lapsista on tarhoissa, kuinka monta äitiä pikkulapsineen puistossa on?

Mitä sitten tehdään, jos perheessä on eri-ikäisiä lapsia, ja osaa pitäisi viedä harrastuksiin kauemmas? Entäs jos koti ei ole leikkipuiston vieressä, ja lasta ei voi sinne hetkeksikään jättää yksin? Miten synkronoidaan muun perheen toiminta ja touhut?

Kärjistän tässä ehkä tarkoituksellakin, mutta lähinnä haluan pohtia, miten perheiden arki rakentuu.

Palailen kommenttienne jälkeen.