Olipa kerran epäsäännöllistä työtä tekevä äiti. Äiti joutui, jälleen kerran, lähtemään työmatkalle yli kahdeksi vuorokaudeksi, ja hänen pienokaisensa joutuivat jäämään keskenään kokonaiseksi kahdeksi yöksi. Pienokaisten isä ei voinut auttaa lasten hoidossa, koska oli päättänyt viettää kuherrusviikonlopun Uuden Elämänsulostuttajansa kanssa, ja silloin mikään muu ei ole yhtä tärkeää. Etenkään lapsen Entisen Elämänsulostuttajan kanssa.

Niinpä äiti sydän syrjällään sulki kotioven, ja odotti kädet hikoillen,  milloin ensimmäiset hälytysajoneuvon äänet kantautuvat korviin lasten aikaansaamaa katastrofia selvittämään. Kun ainakaan parkkipaikalle mennessä ei mitään kuulunut, äiti ajatteli, että olkoot: olen kuin jänöpupu hankipoikasten kanssa, on niiden kesän tullen selvittävä hetken aikaa yksin.

Työmatka siis alkoi, puheluita tuli kokonaista kaksi kappaletta kotoa. Nuorimmainen tilaisi Geishaa Äiti- nimisletä palvelijaltaan ja Vanhempi soitti kiukutakseen unohtamastaan lan- tapahtuman maksusta. Muuta tilannekatsausta ei tullut.

Kotiin ajeltuaan äiti hidasti askeleitaan mktä lähemmäs kotirappusia tuli. Varovasti tiedustteli naapurilta, oliko kotitalossa käynyt poliiseja, palokuntaa tai ambulanssia. Ei ollut, talo näytti myös kokonaiselta ja ehjältä. Toinen naapuri kertoi nukkuneensa yönsä hyvin: ovatkohan pojat oppineet tappelemaan äänettömästi...mietti avainta laukustaan kaivava äiti.

Käsi täristen äiti avaa kotioven, kurkistaa sisään. Hiljaisuus. Kurkkaa keittöön. Tiskipöytä täynnä likaisia kattiloita, puukapustoja ja tyhjiä valmiskastikepusseja. Riisiä lautasen reunoilla ja makaroonin tähteet kattilassa. Likaisia kuppeja.

Hiljaa hiipii äiti yläkertaan. Kaksi tuhisevaa perillistä siellä nukkuu, rauha talossa ja kissakin uskaltaa kehrätä. Äiti hymyilee ja tirauttaa pari kupillista kahvia.

- tämä tarina on tosi. Noi hemmot pärjäsivät kaksi päivää ja yötä keskenään. Toinen 14, toinen 16 v. Eka kerta kun Genoveeva joutui heidät jättämään keskenäään näin pitkäksi ajaksi.